Niinhän siinä sitten kävi, että tein siitä Kureyonista vielä pipon.

43475.jpg

Malli: omasta päästä, työn edetessä
Inspiraatio ja idea: täältä (postaus December 01 2005)
Lanka ja menekki: Noro Kureyon, väri 154, 50 g
Puikot: Susanne's 5 mm bambusukkapuikot ja Addi Turbo 5,5 mm 40 cm:n pyörö

Aloitin neulomisen neljän silmukan i-cordina ja jatkoin sitä sen verran, että pötköön sai kivasti solmun. Siitä sitten jatkoin sukkapuikoilla pyöröneuletta ensin lisäten silmukoita reilusti muutamalla ensimmäisellä kerroksella ja myöhemmin vähän maltillisemmin. Silmukkamäärää en laskenut missään vaiheessa, vaan arvioin koon ihan silmämääräisesti ja summanmutikassa. Jossain vaiheessa, kun silmukoita oli riittävästi, vaihdoin pyöröpuikkoon, ja koska minulla ei ole lyhyttä 5 mm:n pyöröä, niin 5,5 sai kelvata. Jatkoin neulomista niin kauan kuin lankaa riitti. Kerästä jäi n. 10 cm:n pätkä päättelyä varten.

Valmis pipo olikin sitten vähän liian suuri eli valui silmille. Yritin ensin kutistaa sitä käsipelillä kuumassa vedessä huovuttaen. Mutta pipo se vaan venyi entisestään. Kuritin sitä jopa lähes kiehuvalla vedellä suoraan vedenkeittimestä, mutta se ei totellut. Lopulta laitoin sen 40 asteen konepesuun ollen melko varma siitä, että kostoksi pahoinpitelystä se kutistuu Baby Bornin pipoksi. Mutta eipä sittenkään: siitä tuli juuri sopiva! Pinta huovuttui kivan pehmeäksi ja karvaiseksi, mutta neulepinta on jonkin verran näkyvissä. Tämä oli ensimmäinen huovutuskokeiluni, joten mukana oli mitä ilmeisimmin moukan tuuria!

Toinen asia on sitten se, että nyt taas muistin, miksi en ole omistanut pipoa pariinkymmeneen vuoteen. Ehkä kehtaan käyttää sitä illalla pimeässä koiranpissatuslenkillä ja huppu päässä sittenkin. Tai sitten luovutan sen lasteni yhteisomistukseen, koska se on vain vähän väljä heille ja he ainakin pitävät piposta varauksettomasti.

Ja edelleen on jäljellä yksi kerä tätä väriä. Tulisikohan siitä tumput vai joudunko tilaamaan lisää, ja sitten sitä taas ollaan kierteessä...