Päivitysväli
uhkaa venyä liian pitkäksi, koska mitään neuleita ei tule vähään aikaan
valmistumaan. Niinpä laitan kuvia keskeneräisistä, vaikka se ei ole
ollut tapanani.
Pisimpään, 2 viikkoa, puikoilla on ollut Pomatomus-sukka. Tykkään mallin ulkonäöstä kovasti, mutta että osaakin olla hankala neulottava. Mallineule ei toisaalta ole kauhean vaikea, mutta sekoan sen seuraamisessa todella helposti, etenkin noissa kuvion kärkikohdissa. Ja langankierroista en saa millään siistejä, vaan ne venyvät kauheiksi aukoiksi. Hidasta on kuin mikä, eivätkä ohut lanka (Opal Regenwald Flamingo) ja ohuet puikot (2,5 mm) ainakaan nopeuta edistymistä. Mutta periksi en anna, kyllä ne joskus vielä valmistuvat.
Pisimpään, 2 viikkoa, puikoilla on ollut Pomatomus-sukka. Tykkään mallin ulkonäöstä kovasti, mutta että osaakin olla hankala neulottava. Mallineule ei toisaalta ole kauhean vaikea, mutta sekoan sen seuraamisessa todella helposti, etenkin noissa kuvion kärkikohdissa. Ja langankierroista en saa millään siistejä, vaan ne venyvät kauheiksi aukoiksi. Hidasta on kuin mikä, eivätkä ohut lanka (Opal Regenwald Flamingo) ja ohuet puikot (2,5 mm) ainakaan nopeuta edistymistä. Mutta periksi en anna, kyllä ne joskus vielä valmistuvat.
Seuraavaksi
aloitin miehelle kaulaliinaa. Eipä taida ehtiä enää tämän talven
pakkasille, koska aina tulee muka jotain hauskempaa neulottavaa.
Lankana Novitan muinanen alpakkalanka. Väri on oikeasti tummansininen.
Ja viimeisin aloitettu on Koivunlehtishaali Wetterhofin Silvia-langasta, väri 918. Tämänkin alku on ollut takkuista. Olen purkanut alun ainakin kolme kertaa, koska olen onnistunut sekoamaan helpossa pitsimallissa aina uudelleen. Nyt olen jo näin pitkällä ilman virheitä! (kop, kop, kop)
Tätä vauhtia serkku saakin huivin vasta seuraavia tasakymmeniä täyttäessään.
Koska olen muutenkin aina jälkijunassa näiden suurten massojen suosikkien neulomisessa, niin Clapotiksenkin
aloitin vasta nyt. Lankana Noro Kureyon, väri 134. Lisäysvaiheessa olen
vielä menossa, ja lankaa kulunut ihan kohta ensimmäinen kerä.
Ja viimeisin aloitettu on Koivunlehtishaali Wetterhofin Silvia-langasta, väri 918. Tämänkin alku on ollut takkuista. Olen purkanut alun ainakin kolme kertaa, koska olen onnistunut sekoamaan helpossa pitsimallissa aina uudelleen. Nyt olen jo näin pitkällä ilman virheitä! (kop, kop, kop)
Tätä vauhtia serkku saakin huivin vasta seuraavia tasakymmeniä täyttäessään.
Tämmöisiä tällä kertaa. Seuraavaksi varmaankin esittelen jälleen ulkomaaneläviä, kunhan niitä alkaa kotiutua.
Edit: Tämä tekele meinasi unohtua. Tyttärelle Jaywalkersit Novita Colorista, väri kasaripastelli.
Edit: Tämä tekele meinasi unohtua. Tyttärelle Jaywalkersit Novita Colorista, väri kasaripastelli.
Kommentit